Rakas päiväkirja, kirjoitan nyt sinulle ensimmäistä kertaa. Olen jo pitkään harkinnut oman blogin aloittamista ja tässä sitä ollaan. Aion kirjoitella tänne mietintöjä omasta elämästä, joka pyörii tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän musiikinteon ympärillä.

Olen syntynyt armon vuonna 1975. Ikää siis alkaa olla liikaa nuorisoidoliksi ja liian vähän senioritansseihin. Elänkin tällä hetkellä raastavan ikäkriisin syövereissä. Järki sanoo, että eikö jo kannattaisi lopettaa musiikin kanssa puuhastelu ja keskittyä "normaaliin" elämään. Mutta minkäs teet, kun pään sisällä pyörii taukoamatta melodiat ja lyriikan pätkät.

Toki elämään kuuluu paljon muutakin kuin soittoa ja laulua. Se kaikki muu kuitenkin peilautuu aina jollakin lailla artistiuden kautta. Olen siis avoliitossa ja vanhaa rintamamiestaloa asuva, kahdeksaa kissaa ja yhtä koiraa ruokkiva sekä varastohommia tekevä ja datanomikoulua käyvä MUUSIKKO.

Paljon on tullut tehtyä. Uran varrelta taskuun on jäänyt hienoja kokemuksia mm. Kuolleen etanan, Melankoliaorkesterin ja nykyisen Neiti Rubinsteinin riveissä. Jonkin verran on tullut tehtyä tekstejä myös muille artisteille sekä kitara ja mies -matskua. Ja lisää tulee koko ajan.

Olkoon tässä avauspuheenvuoroni. Ei muuta kuin hyvää itsenäisyyspäivää!